lauantai 30. joulukuuta 2017

Annie-pipo heijastavasta langasta/ joulukuun väriterapiat

Kuopus halusi myös heijastavan pipon, kerran isommillakin on. Hän sai itse valita sinisen ja punaisen väliltä ja päätyi punaiseen lankaan. Tälläkin kertaa malli löytyi Klompelompe2-kirjasta, nimeltään Annie.

Tässäkin lankana on Novitan Hohde ja puikot kokoa 4. Tajusin tätä neuloessani, että joulukuun värinä Vuosi väriterapiaa -haasteessa oli metallivärit/ kimallus ja kyllähän tuo heijastava osa langasta sen verran kimaltaa, että tämä saa toimia joulukuun työnä haasteeseen. Vähän alkoi marras-joulukuussa homma hyytyä, mutta sain kuin sainkin jokaiselle kuukaudelle valitun haastevärin mukaan työn tehtyä! Tässä näkyy lähikuvaa neulepinnasta:

Neuloin tämän 1-2-vuotiaan ohjeen mukaan, mutta koska lanka on ohjeessa annettua paksumpaa, tuli tästä 6-7-vuotiaan päähän sopiva. Tämäkin lapsi halusi tupsun, joten sellainen pipoon lisättiin. Pipo on omaan silmääni aika "reikäinen", mutta ainakin näillä nollan tuntumassa olevilla keleillä sillä on pihaleikeissä tarennut oikein hyvin.



Sirpukan Solmuissa -blogissa näkyi olevan pyyntö väriterapiavuoden koostepostauksesta, joten tammikuulle on vielä luvassa sellainen kaikkien värien osalta valmistuneista töistä :)

tiistai 26. joulukuuta 2017

Pipoja Novitan Hohteesta

Olen pitkin syksyä koettanut löytää Novitan uutta heijastavaa lankaa, mutta nähtävästi ne kaupat, joissa normaalisti käyn, eivät sitä myy. Nyt sain joulun alla tutulta vinkin, että Rajamarketista löytyy ja kävin heti hamstraamassa kolmea eri väriä. Siitä lähti sitten tulemaan pipoja.

Käytössä oli koon 4 pyöröpuikko ja Klompelompe 2 -kirjasta hain ohjeisiin osviittaa. Peikkonen-mallissa pipon pintaan syntyy neulomatta jätettyjen silmukoiden langoista vinoneliöiden ristikko.

Myös toisessa pipossa on sama idea, mutta siinä lankoja nostetaan aina vain 1 kerrallaan, joten ristikko on ohuempi.

Tähän pipoon hain ideaa kirjan Kalaverkko-pannasta, joten päälaen kavennukset on vetäisty hatusta. Vasta myöhemmin huomasin, että Gustav-pipo oli tehty samalla idealla ja siitä olisi saanut kavennuksiinkin apua. Sininen pipo on tehty Gustavin mukaan, mutta loppujen lopuksi kavennuksissa meni niin monta kerrosta että oikaisin lopussa kuitenkin.

Sinisen pipon käyttäjä halusi ehdottomasti tupsun ja teki itse sellaisen. Tigerista sai muutamalla eurolla kolmen tupsukehikon setin, joten jatkossa on helppoa toteuttaa tupsutoiveet, kun ei tarvitse metsästää sopivaa pahvia ja arpoa sopivaa kokoa :) Salamalla otetusta kuvasta näkyy langan heijastaminen:

Loppuun vielä sovituskuvia sekä salamalla että ilman :)





Lankaa on vielä pari kerää jäljellä, joten lisää heijastavia asusteita on tulossa lähiaikoina.







perjantai 22. joulukuuta 2017

Sukkafinlandia kakkosetappi: Kuvastin

Sukkafinlandian kakkosetapin ohje julkaistiin keskiviikkona klo 11.00. Harmillisesti olin töissä, joten en päässyt aloittelemaan ennen kuin kahden jälkeen iltapäivällä. Siinä vaiheessa osalla oli varmaan jo ensimmäinen sukka valmiina. Malli oli nimittäin todella nopea neuloa. Tällainen malli kyseessä:

Pitsineuletta siis ja aika helposti ulkoa opeteltava kuvio eli juuri sellainen kuin tykkään. Ainoa tenkkapoo oli vaan siinä, että mallin neulominen aloitetaan varpaista ja sellaistahan minä en ole ikinä tehnyt! Onneksi ohjeen mukaan oli linkattu hyvä tutoriaali, joten sen mukaan harjoittelin ja homma onnistui itse asiassa ihan kertalaakista! Tutoriaali on englanniksi, mutta mukana on selkeät kuvat myös kaikista välivaiheista. Eli kärjestä aloittamista ei enää tarvitse pelätä. Ainut vaan, että kun aloittaa kärjestä niin kantapääkin pitää neuloa väärin päin ja siitä en erityisemmin tykännyt. Kyllä siitä ihan siisti tuli, mutta melkoisen kummallinen oli neuloa. Eli edelleen mieluummin teen sukat varresta alkaen. Tässä lähikuvaa kärjistä:


Sukkien pitsikuviot ovat toistensa peilikuvat ja siitä tulee myös mallin nimi Kuvastin. Kantapään jälkeen pitsi jatkuu vähän erilaisena myös varren takaosassa ja sukka lopetettiin kiertäen neulottuun 1o1n-joustimeen. 1o kiertäen, 1n normaalisti -joustinta olen tehnyt paljonkin, mutta nurjien neulominen takareunoista oli vähän hankalampaa. Harjoittelulla sekin alkoi sujua.  Lankana sukissa on Louhittaren luolan Väinämöinen, joka oli todella mukavaa neuloa. Puikot olivat kokoa 2,5. Ehkä koko 2 olisi sopinut paremmin, mutta niin ohuita puikkoja miulla ei ole. Tällä kombinaatiolla S-koon sukasta sai kevyesti itselleni sopivan leveyden puolesta.



Viimeisessä kuvassa takaosan pitsi näkyy vähän paremmin.

Ensimmäisen sukan sain valmiiksi jo keskiviikon aikana, mutta toisen kimppuun pääsin kunnolla taas vasta torstaina iltapäivällä mistä johtuen olin tämän mallin nopeuskisassa sijalla 19. Jos olisi täysipainoisesti päässyt neulomaan heti keskiviikkona niin olisin saattanut ehtiä valmiiksi jo ekana päivänä. Mutta onhan tämäkin jo hyvä nousu sijoituksissa tuskaiseen ykkösmalliin verrattuna. Seuraava malli julkaistaan 30.12. mutta siinä on luvassa helmien kiinnittämistä, joten taidan skipata sen tai ainakin tehdä hyvin vapaasti soveltaen.



torstai 21. joulukuuta 2017

Testineulonnassa Anemonet

Pääsin testaamaan Niina Laitisen kirjaan tullutta sukkaohjetta. Sen verran salaista puuhaa se oli, että missään ei saanut jakaa kuvia sukista ennen kirjan julkaisua. Mutta nyt vihdoin, tässä ovat:

Kyseessä siis pitsineulesukat Nalle-langasta. Puikot olivat kokoa 3. Koska kyse oli testineulonnasta, niin sukat on tehty täsmälleen ohjeiden mukaan. Tein pienemmän koon (37) ohjeella, mutta sukista tuli kyllä varmaan reilusti 38-kokoiset. Tämä on itselläni oikeastaan kaikkien Niinan ohjeiden kanssa: kirjoneulesukissa joudun yleensä jättämään raidan tai pari pois, ettei tule ylisuuret.


 Malli on yksinkertaisen kaunis. Perussukan etupuolella kulkee tähtimäinen pitsikuvio ja takaa ainoa koriste on ristiinvahvistettu kantapää. Siitä kiva malli tämä on, että toimii varmasti värissä kuin värissä ja toisaalta väristä riippuen on aina vähän omannäköisensä.




maanantai 18. joulukuuta 2017

Novitan joulukalenterisukat säärystimiksi

Tänäkin vuonna netissä on useampi neulejoulukalenteri. Itse en Sukkafinlandian takia aloittanut nyt mitään, mutta kun ensimmäisen ja toisen etapin väliin jäi luppoaikaa niin otin kuitenkin puikoille Novitan joulukalenterisukat. Ne neulotaan yksivärisinä ja jippo on erilaiset pitsi- ja pintaneuleet. Sukista tulee polvisukat, joita itselläni on jo monet, joten päätinkin neuloa pelkät varret ja tehdä niistä säärystimet itselleni :)

Lankana näissä on 7 Veljestä ja puikot kokoa 3,5. Yksi kerä riitti juuri, muutaman kerroksen olisi voinut pidemmät vielä tehdä samasta kerästä. Tässä on neulottuna kalenterista luukut 1-9 ja niiden jälkeen neuloin vielä 2o2n-joustinta loppuun. Osa kuvioista on samanlaisia koko sukan ympäri, mutta isoin kuvio on erilainen varren eri puolilla. Tässä säärystimet kuvattuna siis eripäin. Itse ajattelin käyttää niitä niin, että nuo "kukkakimput" tai mitä nuo varsien päässä olevan pallurat sitten esittävätkin, tulevan säärien ulkosyrjille.

Yläosan sydänkuvioista tykkään kanssa kovasti :)



Tuli muuten oikein kiva lisä sen toissaviikkoisen kukkahupparin kaveriksi.

sunnuntai 17. joulukuuta 2017

Sukkafinlandian 1. etappi - In Memoriam

Sukkafinlandia starttasi itsenäisyyspäivänä. Silloin olikin hyvin aikaa neuloa, kun ei työt häirinneet, mutta sukka edistyi kyllä silti paaaaaljon hitaammin kuin olisin halunnut. Mallin nimi on In Memoriam ja sen on suunnitellut Suomen itsenäisyyden puolesta taistelleiden muistoa kunnioittamaan Tiina Kuu ja se on kirjoneuletta, jossa olen auttamattoman hiiiidas. Myös kantapää neulottiin kahdella värillä ja ihan uudella tekniikalla itselleni, joten senki kanssa kesti. Kantapään yli kun pääsi niin sitten vähän helpotti, mutta ensimmäinen sukka valmistui vasta torstai-iltana ja kunnolla pääsin toista sukkaa neulomaan lauantaina. Mutta valmistuivat ne vihdoin.

Täytyy sanoa, että kisa on kyllä nimensä veroinen: ihan tuli sellainen viimeisillä voimilla ja väärällä voitelulla, mutta havuja perkele ja kyllä tämä maaliin vedetään -fiilis. Onnistuin "voitelun" kanssa tosiaan skämmäilemään, sillä neuloin ekassa sukassa pohja- ja kuviovärin väärin päin. Punaista lankaa oli 100g joten otin sen pääväriksi ja harmaata vähemmän, joten ajattelin että se ehkä häthätää riittää. Kantapäähän tullessa totesin, että ei tule riittämään ja siinä vaiheessa hoksasin senkin, että kuvioväri onkin ohjeessa se, minkä kuvittelin pohjaväriksi ja näin ollen olen neulonut langat vielä menekkiä ajatellen "väärin päin". Lopputuloksen kannalta toki ei ole väliä kummin päin värit ovat, mutta neuloin ekan sukan niin päin, että harmaata meni enemmän. Onneksi säännöt sallivat toisen sukan neulomisen värit toisinpäin, joten niin tein. Tällä keinoin punaista riitti vajaa 50g, mutta harmaata jouduin neulomaan kahdella eri sävyllä. Onneksi vaihtokohta on aika sopivasti omaan silmään ja sen voisi ajatella, jopa suunnitelluksi.. Ehkä.. Tässä näkyy vähän paremmin myös kantapään rakenne. Sain vihdoin ostettua itselleni sukkaplokit, joten jatkossa kuvaaminen onnistuu vähän paremmin ilman näin tasonakin:

Punainen lanka on Dropsin Opalia, vaaleampi harmaa Nallea ja tummempi harmaa jokin jämäkerä 4-säikeistä Regiaa. Se olisi vahvuuden puolesta ollut paras mätsi tuolle Opalille, mutta ei pelkästään olisi riittänyt.. Puikot näissä olivat kooltaan 2,5. Purkamaan jouduin useamman kerran, mutta onneksi aina vaan 1-2krs kerrallaan. Yksi virhe punaiseen sukkaan jäi, kun sen bongatessani olin varmaan 20krs tehnyt kantapäätä, joten en todellakaan enää jaksanut purkaa. Kaikesta takkuamisesta huolimatta olin nopeuskilpailussa sijalla 51 eli jos työt eivät olisi häirinneet niin 50 sakkiin olisin päässyt. Seuraava etappi starttaa keskiviikkona, joten sitä pääsen kunnolla työstämään vasta perjantaina kun loma alkaa.. Ekan etapin sukat neuloin S-koon ohjeen mukaan. Se oli siitä mukava, että missään vaiheessa ei tarvinnut siirrellä silmukoita ees ja taas kuvion täsmäämiseksi, kuten isommissa koo'oissa oli. Sovituskuvia vielä loppuun. Siroon koon 37 jalkaan menevät juuri.









sunnuntai 10. joulukuuta 2017

Ylläripioneista lempparihuppariksi

Nappinja tarjosi taas meidän ompeluryhmän väelle mahdollisuuden ostaa "sikaa säkissä". Ensinäkemältä elättelin toivetta, että tulisi pioneita, mutta ohjeistuksessa luki, että paketin sisältö on jotakin ihan uutta. Joten hylkyyn pionit ja odottamaan, mitä posti toisi tullessaan. Pakettia avatessa yllätys oli siis sitäkin isompi, kun pussista sittenkin paljastui pioneita! "Jotakin ihan uutta" olikin vain väritys ja/ tai materiaali. Itse sain joustocollegea, jossa pinkkejä pioneita ja tiesin heti ja täsmälleen, mitä halusin siitä tehdä. Nimittäin hupparitunikan itselleni:

Kaavana on Hide Away Ottobresta 2/17. Yhden tunikan olen sillä jo ommellut, mutta silloin tein ilman huppua. Tähän halusin ehdottomasti hupun. Huppuun lisäsin vuorin. Tarkoitus oli ommella hupun sauma pussiin, mutta kun huppu menee edestä ristiin, niin aivot eivät enää taipuneet pussille. Joten sauma näkyy, mutta onneksi ei käytössä kuitenkaan mihinkään näy.

Kylkikappaleet ovat mustaa trikoota. Resoreita mietin mustaa tai pinkkiä, mutta totesin sitten että ei tässä ennenkään väreissä olla säästelty, joten pinkit tuli. Musta olisi saattanut olla tyylikkäämpi, mutta näillä mennään. Tämä on tarkoitettu ihan arkikäyttövaatteksi eikä tyylijuhliin.


Loppuun vielä sovituskuvia eestä ja takkaa. Ompeluhaasteen twistinä oli vielä miettiä vaate osaksi asukokonaisuutta, joten itse stailasin tunikan second skin -leggingsien kanssa ja hiuksiin vielä pinkkiä härpätin lisäksi. Kengät ei ole ihan samaa sävyä, mutta näillä mennään huomenna töihin kuitenkin ;)







maanantai 4. joulukuuta 2017

Virkattu lumihiutale - ohje

Virkkailin lumihiutaleita pitkin vuotta ja edellinen postaus niistä on täällä. Nyt kuitenkin törmäsin vielä yhteen malliin, jota halusin kokeilla. Syntyi tämänmallisia hiutaleita:

Alkuperäinen ohje on Prinsessajuttu-blogissa, mutta en saanut ohjetta toimimaan omalla lanka-koukku-yhdistelmälläni. Sitä paitsi lumihiutaleet ovat 6-sakaraisia, eikä 8-sakaraisia, joten sovelsin sitten ohjeesta oman.

Ohje:
1. Virkkaa 6-7 kjs ja sulje ne renkaaksi ps:lla.
2. Virkkaa 3 kjs (=vastaa yhtä pylvästä), 17 pylvästä. Sulje krs ps:lla 3. kjs:aan.
3. Virkkaa 1 kjs, 18 ks. Sulje kerros ps:lla.
4. Virkkaa 1 kjs, *1 ks, 5 kjs, hyppää 2 ks:n yli*. Toista *-* 5 kertaa ja sulje krs ps:lla.
5. 1 kjs. Virkkaa edellisen kerroksen kaareen *1ks, 1puolip, 1p, 1pp, 3 kjs:n nirkko, 3 kjs:n nirkko, 3 kjs:n nirkko, 1pp, 1p, 1 puolip, 1ks* Toista *-* kaikkiin kaariin ja sulje krs ps:lla.

Lyhenteet:
kjs - ketjusilmukka
ps - piilosilmukka
ks - kiinteä silmukka
puolip - puolipylväs
p - pylväs
pp - pitkä pylväs

Valmiit hiutaleet kovetin vesi-liima-seoksella ja kiinnitin ohuesta langasta ripustuslenkit.



sunnuntai 3. joulukuuta 2017

Marraskuun myöhästyneet väriterapiat ja joulukuun tilastot

Marraskuun värinä Vuosi väriterapiaa -haasteessa oli itselläni musta. Jostakin syystä koko kuussa ei hotsittanut tehdä mitään mustaa - liekö siksi, kun ulkona kaikki oli niin mustaa? Mustan neulomisesta ei ainakaan talvipimeillä omilla silmilläni tule yhtään mitään. Mutta nyt pari päivää myöhässä sain kuitenkin aikaiseksi mustaa. Ihan vaan peruspaita syntyi, mutta pienellä jipolla kuitenkin.

Paita näyttää vähän hassulta, kun on liian isolla henkarilla, niin olkalinja ei asetu oikein. Musta raglanpaita koossa 116 siis syntyi ja pujahtaa kummilapselle pukinkonttiin :) Kivasti sain käytettyä tähän keltaisen ja raidallisen resorin jämäpalat. Ninjan naama on applikoitu paidan etukappaleelle keltaisesta trikoosta ja silmät ovat silityskalvoa. Itse voin käyttää kokomustaakin, mutta lapsen päällä se on mielestäni kovin synkkä, joten vaatii jotakin väriä piristykseksi.

Tähän alle jatkan sitten joulukuun tilastot:

Miinusta:
3.12. paitoja -1,1m
5.12. myin -0,4m
9.12. huppari -1,5m
19.12. pipo -0,2m

Plussaa:
5.12. Nappinjalta +1,5m
21.12. Kangaskapinasta +2,8m

Yhteensä: +1,1m

Lankamenekki:
-55g sukat
-105g sukat
+100g Louhittaren Luolasta Sukkafinlandiaa varten
-85g sukat
-125g säärystimet
+500g kun vihdoin onnistuin löytämään Novitan heijastinlankaa
-60g sukat
-65g pipo
-70g pipo
-70g pipo
+300g joulukalenterista yhteensä
-65g pipo

Yhteensä: +200g

lauantai 25. marraskuuta 2017

Paperisydämiä kierrätysmateriaaleista - tutoriaali

Adventtimyyjäiset lähestyvät ja pöytiin pitäisi keksiä myytävää. Yhden lapsen luokan kesken ideoitiin myyntiteemaksi kuusenkoristeet. Yhdessä talkoiltiin paperisia lumipalloja ja sydämiä. Itse jouduin livistämään talkoista muiden kiireiden vuoksi kesken pois, joten nappasin materiaaleja mukaan ja lupasin jatkaa talkoilua itsekseni paremmalla ajalla lisää. Samalla syntyi ajatus tutoriaalista, jos joku muukin haluaa näitä tehdä. Tästä lähtee:

Tarvitset paperia (meillä käytössä vanhat nuottivihot, joissa paperi kivasti vähän ajan patinoimaa), jonkinlaista narua tai nauhaa ripustamiseen, sakset, nitojan, viivottimen ja kynän. Ensin viivottimen avulla mitataan paperi 2cm leveiksi suikaleiksi, jotka leikataan. Suikaleista leikellään 5-6 erimittaisia pätkiä, niin että ne pitenevät suunnilleen tasaisesti. Omissa sydämissä pisin pätkä on 15cm ja lyhin 10cm. Pätkien pituutta vaihtelemalla saa isompia tai pienempiä sydämiä. Meillä oli viittä eri pituutta ja yhteen sydämeen tarvitaan jokaista pituutta 2 kpl.


Aloitetaan pisimmistä suikaleista. Ne asetetaan ulkopuolen vastakkain ja ripustuslenkku niiden väliin. Tähän tyyliin - paitsi ei tietenkään vinoon, mutta itse oli pakko vähän vinoilla, jotta lenkku näkyisi yhtään.

Sitten ladotaan järjestyksessä muut pituudet pidemmästä lyhyimpään aina 1 samanmittainen kummallekin puolelle lenkkiä ja paukautetaan nitojalla nippu kiinni. Tässä vaiheessa näyttää tältä:


Tämän jälkeen taitetaan tässä vaiheessa uloimpana olevat (eli lyhyimmät) liuskat yhteen. Sen jälkeen toiseksi lyhyimmät taitetaan lyhyimpien kanssa päistään samaan tasoon ja jatketaan aina liuskapari kerrallaan, kunnes kaikki liuskat on taitettu päistään samaan tasoon. Ja taas nidotaan. Niitin paikka vaihtamalla lähemmäs tai kauemmas liuskojen kärkeä saa sydämen muotoa vähän muunneltua. Itse nidoin ehkä 1,5cm päähän kärjestä.

Ja valmista tuli! Näitä vaiheita sitten vaan toistetaan niin kauan kuin paperiliuskoja ja kärsivällisyyttä riittää :)


Vaihtamalla paperin värilliseksi, saa jo ihan erinäköisiä sydämiä. Myös vanhoja poistoon meneviä kirjoja voi hyödyntää tähän askarteluun mainiosti.